25 Oct 2013

Onni on saapua kotiin kaikkialle


Enää vajaa kuukausi ja meikätyttö liitelee taas Atlantin yli! Mulle nimittäin tarjoutui tilaisuus työskennellä joulumarkkinoilla Saksassa. Tapitan siis 25.11. alkaen Hallen keskustorilla myymässä suomalaista hunajaa - samaa hommelia kuin viime vuonnakin (klickklick). Tervetuloa vaan moikkaamaan jos joku on niillä kulmilla liikenteessä! :)

Ootan Saksavisiittiä kovasti, myönnetään. Oon aina tykännyt maan joulumarkkinaperinteestä (tietysti markkinoilla työskentely on ihan eri juttu, mutta sitä ei tule näin nostalgiatunnelmissa mietittyä). Kylmästä ja harmaasta säästä huolimatta kaupungit pysyvät joulumarkkinoiden ansiosta eläväisinä ja kaikki on iloisilla mielin liikenteessä. Markkinoilla on aina lämmin tunnelma ja mikäs siinä onkaan kavereiden kanssa Glühweinia hörppien jouluvalojen katveessa illan pimentyessä. Ja siinä se taikasana jo tulikin, kaverit. Uuteen maahan ja kieli- ja kulttuuriympäristöön muuttaessa vanhoja tuttuja kaveripiirejä tulee lähes väkisinkin jossain vaiheessa ikävä. Toki mulla on kavereita täälläkin ja tunnen olevani kotona, mutta on se silti eri juttu istahtaa teehöpinöille vanhojen tuttujen naamojen kanssa ja päivittää kuulumiset ihan kasvotusten.

Innolla ootan myös ruokapuolta (enpä ois koskaan uskonut sanovani tätä Saksasta, kyseessä ei kuitenkaan ole mikään kulinarististen elämyksien ihmemaa!). Mutta voi sitä elintarvikkeiden ja ruokien monipuolisuutta - falafelileivät tuoreilla mintunlehdillä ja humuksella suoraan kotimatkan varrelta, vegaanikermat ja seesamipastat lähikaupasta, täysjyväleipä lempileipomosta ja peruselintarvikkeet ruokakaupan takaa, noin vain muutamia juttuja mainitakseni.

Ja kaikista eniten riemuitsen tulevasta Suomi-piipahduksesta. Työt loppuu nimittäin jouluksi ja kotimaa numero ykkönen kutsuu jouluherkkuineen. Oon varma, ettei missään maailmankolkassa oo mun mielestä parempia jouluruokia. Plussana myös valkeat joulumaisemat (sitä lunta olisi sitten myös parempi tulla!) ja viikon mittainen täysihoito kotiväen luona, mikä olisikaan ihanempaa?

Kaikesta huolimatta vähän yli kuukauden Eurooppa-visiitillä tulee taatusti ikävä takaisin kotiin, siis tänne Argentiinaan. Sillä täällä mun koti nyt on ja täällä se pysyy vielä monen monta kuukautta. En malta oottaa tuoreita juustoleipäpalleroita (chipá) kotimatkan varrelta, matepuruja ja mehuappelsiineja lähikaupasta, uskomattoman maukkaita täytettyjä leipiä (pan relleno) yliopiston edustalta ja peruselintarvikeiden hankkimista vihannestorilta. Mua lämmittää myös kovasti ajatus siitä, että palaan Pohjolan pakkasista viettämään uuttavuotta tänne kesän lämp paahteeseen, pääsen taas puhumaan mun lempparikieltä sekä oppimaan ja tutustumaan niin moniin uusiin asioihin, joihin en vielä oo ehtinyt perehtymään. Näiden kuukausien aikana oon kehittynyt ihan valtavasti ihmisenä, mutta vielä on paljon näkemistä ja kokemista.

Suomi, Saksa ja Argentiina - mulla on koti vähän joka paikassa, mutta näin on just hyvä.

5 comments:

  1. ! Mä voisin tulla moikkailemaan joulumarkkinoita, olis ihan mahtavaa nähdä enempi näitä lähikaupunkeja, ja joulumarkkinat on yleensä ihan mahtavia täällä päin maailmaa. x)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuu ihmeessä! Yhdelle vierailijalle pystyn varmasti myös järjestämään jonkunlaisen majoituksen! :)

      Delete
    2. Tää kuulostaa hyvältä! :D

      Delete
  2. Ihanaa, että pääset välillä käymään muualla kotona, varmaan osaat sitten ihan eri lailla suhtautua taas Argentiinan kotiin ja eläytyä uusiin kokemuksiin uudella mielellä.
    Me tullaan olemaan nelisen vkoa Argentiinassa, melkein koko tammikuu, joten ehkä törmäillään sit siellä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jännityksellä ootan tulevaa kulttuurishokkiputkea, jos ei muuten niin lämpötilan suhteen! :) Oispas kiva törmäillä täällä, suomalaismiitti toisella puolella maailmaa :)

      Delete