16 Jan 2013

Kolumbia-uni

Näin edellisyönä ihan hullua unta. Olin töissä supermarketissa kolumbialaisessa ostoskeskuksessa. En toki kassatätinä, vaan ostosten pakkaajana. Mun työtehtävä oli siis pakata asiakkaiden ostoksen pieniin hedelmäpusseihin sitä mukaa kun niitä tuli liukuhihnaa pitkin. Siellä supermarketissa oli kaks erilaista kassasysteemiä: joko asiakkaat meni ostosten kanssa erillisiin toimistohuoneisiin, joissa oli tavalliset liukuhihnat ja kassatädit tai ostosten teko tapahtui ihan samanlaisilla kassoilla kuin Suomessakin. Töiden jälkeen lähin kotiin mun omalla autolla kauppakeskuksen parkkihallista. Vähän kyllä pelotti jos totta puhutaan: Kolumbian turvallisuustasosta (niin liikenteessä kuin nyt muutenkin) kun liikkuu kaikenmoisia negatiivisia kertomuksia. Mun auto oli minibussi, jossa oli kuus istumapaikkaa peräkkäin. Ei siis lainkaan istumapaikkoja vierekkäin, kuten tavallisissa autoissa. Valitettavasti onnistuin ajamaan moottoritiellä vastaantulevaa (wtf?) autoa päin... Kenellekään ei onneksi käynyt kuinkaan, mutta jouduin antamaan poliiseille aikamoiset lahjukset, ettei tapauksesta tulis lakijuttua.

Tällasesta unesta heräämisen jälkeen on sellanen olo, että tapahtumaa ja aktiviteettiä on jo riittänyt kokonaiseksi päiväksi! Päivään mahtui toki vielä yksi tärkeä aktiviteetti, nimittäin tällaisen kisulin silittely:

 

Siinä se päivä sitten vierähtikin. Mun elämä on toisinaan käsittämättömän jännää. Ja jottei säätiedotus vain jäisi välistä: tänään täällä sataa lunta. Paljon. Tällä säällä toiveet piknikeistä helmikuussa katoaa samaa tahtia kuin Suomesta mukana raahatut suklaalevyt...

No comments:

Post a Comment