23 Sep 2012

Tutustumassa saksalaisiin terveydenhoitolaitoksiin


Kävin taas edellispäivänä vähän kiipeilemässä. Mahtavaa huomata, miten harjoittelun kautta kehittyy ja vanhat jutut sujuu jo ihan helposti. Siinähän ihan rohkaistuu kokeilemaan uutta. Keksin siis lähteä kiipeämään seinän kulmaa ylöspäin ja noin metrin korkeudessa ote lipesi. Onneksi putosin sentään jaloilleni. Tai ehkä ei sittenkään ihan niin onneksi. Nilkka nimittäin antoi periksi ja lösähdin tosi elegantisti maantasalle. Jalkaa ei kuitenkaan sen suuremmin sattunut, joten jatkoin kiipeilyä ja pyöräilin illan päätteeksi hyvillä mielin kotiin.

Seuraavana yönä ei sitten suuremmin nukuttanutkaan.

Luulin jo selvinneeni säikähdyksellä, mutta yöllä nilkkaa kivisti oikein kunnolla ja seuraavana aamuna oikea jalka sanoutui kokonaan irti ja hyppelehdin tyylikkäästi yhdellä jalalla sairaalaan. Ehdin jo riemuita, että me asutaan melkein sairaalaa vastapäätä, kunnes mulle kerrottiin sairaalassa, että mun pitää mennä onnettomuuskirurgin ja ortopedin vastaanotolle, joka ei sijainnutkaan ihan vastapäätä. Sinne päästyäni mulle kerrottiin, ettei eurooppalainen sairasvakuutuskortti käy ja mun tulee maksaa koko toimenpide omasta pussista. Niin varmaan. Uskomatonta, miten monessa paikassa eurooppalaisesta sairasvakuutuskortista ei ole kuultu ja sitä tarjottaessa aletaan tivaamaan saksalaista sairasvakuutuskorttia tai edes saksalaisen sairaskassan asiakasnumeroa. Tässä vaiheessa kivut alkoi olla siinä mittakaavassa, että kyyneleet lensi. Yllättäen eurooppalainen sairasvakuutuskortti kävikin ja pääsin lääkärille.

Nyt parin päivän jälkeen tapahtuneesta kaikki näyttää jo paremmalta ja Madridissa jalka on toivottavasti jo täysin toimintakunnossa. Ensi viikolla olisi suomalaisia vieraita tulossa, jolloin olisi myös ihan hyvä pystyä kipittelemään pidempiä matkoja, joten kiipeileminen jää nyt toistaiseksi. Mutta kiitos tämän haverin tapasin suomalaisen terveyskeskuksen hississä! What are the odds!

9 päivää Madridiin

6 comments:

  1. Löysin juuri tän sun blogin ja se vaikuttaa todella söpöltä ja kivalta, taidan alkaa seurailemaan. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tervetuloa seuraamaan! Ja samat sanat, tykkään sun blogin kuvista ihan älyttömästi ja latinalaisamerikkalainen elämä on ollut jo pitkään lähellä sydäntä :)

      Delete
  2. Toi lääkärille pääsy on täälläkin aina jotenkin supervaikeeta, ensin hirvee huokailu ja kutsutaan koko henkilökunta katsomaan eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, sen jälkeen täytetään joku viis lomaketta ja vielä joutuu oottaan pari tuntia ennen kuin pääset lääkärin luokse. Ääh! Melkein välillä tekis mieli hankkia paikallinen vakuutus ja maksaa siitä, kun on niin vaikeeta. Onneks ei oo kuitenkaan usein ollut tarvetta lääkärille ja koitan hoitaa kaikki pakolliset hammaslääkärit yms Suomen reissuilla!

    Onneks jalka on paranemaan päin, toivottavasti viimeistään Madridissa ihan täydessä toimintakunnossa :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tykkään silti Saksan systeemistä, koska täällä voi missä vaan mennä lääkärille! Suomessa satun aina olemaan jollain vieraalla paikkakunnalla ku tuun kipeeks tai viisaudenhammas tulehtuu enkä pääse hoitamaan vaivaani :D Mut saisivat tottua tohon eurooppalaiseen sairasvakuutuskorttiin, kiva ite aina opastaa niitä sihteereitä et minkä lomakkeen niitten täytyy täyttää :D

      Delete
    2. Voiko Saksassa saksalaisetkin mennä minne vaan lääkärille? Täällä Itävallassa kaikilla on nimittäin "Hausarzt" eli periaatteessa pitäisi aina käydä sen saman lääkärin luona ainakin samalla paikkakunnalla, eikä vaihdella mielensä mukaan. Itse toki vaihtelen miten sattuu ja menen sinne, missä on itselle sopivat aukioloajat ;)

      Nuo laittaa mut aina itse täyttämään lomakkeet ja jostain syystä ottavat AINA kopion mun henkkareista, niillä on varmaan joku 4 kopioo :D Lisäksi tuolla lähilääkärillä on oma mappi "EU-kansalaisille" ja oon saanut kunnian olla tämän mapin ainut potilas :D

      Delete
    3. Joo, sama Hausarzt-periaate on myös täällä käytössä, tosin sen Hausarztin saa itse valita, mikä on ihan kiva juttu sekin. Ja jos muuttaa paikkakunnan sisällä, vaihtuu Hausarztkin, että aika joustava homma :)

      Haha, vähän hassua että niillä on niin monta kopiota samasta dokumentista! Kai ne sitten kopioi sen eurooppalaisen sairasvakuutuskortinki useampaan kertaan? Mulla ei muuten viimeks ollut passia lainkaan mukana, piti soittaa passinnumerot vielä perästä :D Tosin se täti ei edes tajunnu, että ois tarvinnu henkkarinumeron siihen lomakkeeseen... :D

      Delete