12 Aug 2012

Uusi asumus

En varmaan ole ehtinyt vielä tarinoimaan mitään meidän uudesta asunnosta, mutta korjataanpa se virhe samantien. Meillä ei tosiaan vieläkään ole nettiyhteyttä, mistä johtuen blogimaailmaelo on jäänyt vähän taka-alalle, mutta sitä ollaan paikattu esimerkiksi kukkapenkin muuraamisoperaatiolla.
siinä se kukkapenkin muuri tönöttää
Meidän yläpuolella asuu nimittäin joka kodin remonttimies Raineri, jolta riittää energiaa vaikka parille pataljoonalle. Kun se ei puuhastele kukkapenkin parissa, se korjaa intohimoisesti polkupyöriä (nyt munkin menopelissä toimii taas valot!), yöaikaan se askartelee kierrätystaidetta tai vain ajelee ympäri maakuntaa kaapimassa pelloista juurikkaita ja puretuista taloista tiiliskiviä meidän muuriin. En tosin ole vielä ihan varma, mitä me niillä juurikkailla tehdään..

Täytyy sanoa, että tuskin kellään on siistimpää naapuria. Rainerin etuihin kuuluu myös sen kirjasto, joka on kaikenkattava ja toimii kotiinkuljetuksella, eli aina pihalle eksyessä Raineri tuputtaa meille jonkun uuden opuksen lainaan. Meidän pöydillä lojuu nyt sellaisia teoksia kuin DDR:n arkipäivä tai Erilaiset maalaustekniikat sekä valokuva-albumi, jonka kuvat on napsittu Hallessa allekirjoittaneen syntymävuonna. Tässä talossa asuu myös saksofonisti, hammaslääkäri ja kaksi geologia, joten hyvässä huomassa ollaan.

Kotiutuminen ei ole siis tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Edelliseen tukikohtaan verrattuna sijainti on myös erittäin suotuisa: pari sataa metriä länteen (saksalaiset ilmoittaa mielellään kaiken ilmansuunnilla, johon sopeutuminen on ollut aika työlästä. Minähän ilmoitan suunnat periaatteella 'vasemmalle' tai 'ylöspäin', vaikka puhuttaisiin ihan vain 2D-kartoista) on jättikokoinen puistoalue ja Saale-joki ja pari sataa metriä itään koko vuorokauden ympäri auki oleva ruokakauppa, joka on muuten tämän kokoisessa minimestassa aikamoinen harvinaisuus. Ainoa haittapuoli tässä asunnossa on se, että täällä on meeelkoisen viileää. Talvea vaan ootellen, saksalaisten Altbau-talojen eristys on nimittäin.. no, ainakin vähän eri tasoa kuin Suomesta tuttujen rakennusten eristys.
seinät kaipaa vielä vähän väriä
Ja meilläpä on oikein kalterit ikkunoissa, koska asutaan pohjakerroksessa eikä haluta kutsumattomia yökyläläisiä. Pidän tätä kuivaharjoitteluna Perua varten, vaikka kyllä noihin rautatankoihin nopeesti on tottunut. Huomaa myös pöytäliinaverhot.

Jotta sellaisia uutisia täältä instituutin portailta ja lämpimiä terveisiä O2:n työntekijöille, jotka ei turhaan kiirehdi meidän nettiyhteyden kanssa. Jatketaan vanhojen matkojen haaveilulla, kunhan olen löytänyt kuva-arkistoista sellaisia otoksia, joita kehtaa julkaistakin...

tässä mä nytkin nökötän

2 comments:

  1. Terkkuja O2 myös siitä et mun puhelin ei oo yli viikkoon toiminut! :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ja mä ku vietin monta tuntia vertailemalla eri palveluntarjoajia ja O2 tuntu parhaalta :D

      Delete