5 Jul 2012

TestDaF-kielikoe

Noniin, vihdoinkin olisi aika kirjoittaa vähän enemmän TestDaFista. Olen suunnitellut tämän tekstin kirjoittamista jo pitkään, mutta jotenkin sitä on ollut muuta pohdiskeltavaa ja asian käsittely on jäänyt. Niille, jotka ovat kiinnostuneita koko tutkinnon suorittamisesta Saksassa, suosittelen lukemaan edellisen tekstini yliopistoon hakemisesta, jossa on myös muutamia hyödyllisiä vinkkejä TestDaFin ja muiden asiaan liittyvien juttuloiden suhteen.

Yleistä TestDaFista

TestDaF on siis järkevin vaihtoehto kielitaidon todistamiseen yliopistoihin ja korkeakouluihin haettaessa, sillä se hyväksytään lähes kaikialla, toisin kuin kilpakumppaninsa DSH, joka hyväksytään vain siinä yliopistossa, jossa koe on tehty. TestDaF on ehkä muutaman kympin kalliimpi kuin DSH, mutta kuulopuheiden ja harjoitustehtävien perusteella myös hiukkasen helpompi. Viime vuonna maksoin kokeen tekemisen riemusta 175€.

Milloin sitten osaa tarpeeksi saksaa läpäistäkseen testin? Mun arvostelukyvyn perusteella B2:lla voi jo lähteä yrittämään. Oma kielitaitoni oli aikoinaan juuri ja juuri C1-luokkaa ja sillä meni helposti läpi. TestDaF tarjoaa nettisivuillaan aukkotestiä, joka muka auttaa määrittelemään omaa kielitasoaan, mutta voin kertoa etten läpäissyt testiä täysin pistein edes nyt kokeiltuani (eikä hostmum vuosi sitten), että ei kannata heittää pyyhettä kehään, vaikkei ihan joka aukko täyttyisikään.

Ajankäyttö hakemusjutuissa

Kokeeseen tulee ilmoittautua netissä etukäteen: oma ilmoittautumisaikani oli 08.02.2011 - 15.03.2011, itse kokeen tein 12.04.2011. Tuloksien saapuminen kestää yleensä noin kuusi viikkoa (näin myös minun tapauksessani), mutta TestDaF ei lupaa tarkkaa päivämäärää, joten koe tulisi varmuuden vuoksi tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tulokset (tai siis oikeaksi todistettu kopio saadusta todistuksesta) on nimittäin lähetettävä itse edelleen uni-assistille, joka toimittaa paperit eteenpäin yliopistoille ja/tai korkeakouluille ja joskus pelkkä postitus saattaa kestää yllättävän kauan. Suosittelen muuten postittamaan aina kirjattuna lähetyksenä: maksaa pari euroa enemmän, mutta lähetystä pystyy itse seuraamaan netissä ja voi varmistua siitä, että tärkeät paperit myös oikeasti menevät perille.

Kaikki hakemuspaperini kielitaitotodistuksineen (jonka lähetin viimeisimpänä) olivat sähköpostiin saapuneen vahvistuksen perusteella uni-assistilla 16.06.2011. Ei pidä unohtaa, että uni-assist pyörittelee papereita toimistoissaan myös useamman viikon ajan (ja esimerkiksi laskee hakijoille saksalaisen keskiarvon), joten tässäkin pätee periaate 'mitä aiemmin, sitä parempi'. Hallen yliopiston hakuaika umpeutui 15.07.2011 ja siihen päivään mennessä hakukaavakkeet myös olivat perillä, mutta tiiviistä aikataulusta johtuen kyllä vähän jännitti.

Testiosiot

TestDaFissa testattiin luetun- ja kuullunymmärtämistä, kirjoittamista ja puhumista. Kokeeseen kannattaa varata runsaasti aikaa: meidän tapauksessa paikalla piti olla kello 8:45 ilmoittautumista varten, koe alkoi klo 9:00 ja kotona olin muistaakseni kahden-kolmen aikaan iltapäivällä. Koeosioiden väleissä oli myös aina riittävän pitkä tauko nenän puuteroimista (eli käymälävisiittiä) tai välipalan syömistä varten.
  
Tekstinymmärtäminen oli mielestäni helppo nakki. Samanmoiset tehtävät olivat tuttuja jo yo-kirjoituksista ja niitä treenattiin lisäksi myös kielikoulussa. Tehtävänä oli siis lukea eri tasoisia tekstejä ja vastata kunkin tekstin kysymyksiin oikealla vastausvaihtoehdolla. Kuullunymmärtäminen ei sekään ollut vaikea, mutta vastausten kirjoittamista varten oli varattu uskomattoman vähän aikaa, joten viimeiset tehtävät jäivät valitettavasti kokonaan ilman vastausta kun kuponkeja alettiin keräämään jo takaisin. 

Kirjoittamisosio oli minulle jo selvästi haastavampi, koska en ollut koskaan kirjoittanut mielipidetekstejä tai vastaavia saksaksi lukuunottamatta paria harjoittelukertaa kielikoulussa. Meillä oli tehtävänä pohtia maahanmuuttajien vaikutusta kantaväestöön ja päinvastoin. Tärkeimpänä ohjeena kirjoittamisosiota varten voin sanoa, että kannattaa oikeasti vastata joka ikiseen tehtävänannossa esitettyyn kysymykseen, tietysti niin, että tuloksena on yhteinäinen teksti eikä pelkkä vastausluettelo. Oikealla vastausmuotoilulla pääsee nimittäin jo pitkälle, vaikka tekstissä olisikin melkosesti kielioppivirheitä.

Puhumisosio oli mielestäni kaikista kamalin. Meitä kokeentekijöitä oli suunnilleen kymmenen, ja meidän kaikkien tuli samassa huoneessa kuunnella kysymykset nauhalta ja pälpättää vastaukset mikrofoniin. Puhuessa sai todistella kokeen valvojien virnistelyä ja tuijottaa muita kokeen tekijöitä, mitään yksittäisiä koppeja ei nimittäin ollut (ehkä muissa koepaikoissa on parempi järjestely..). Tehtävät eivät olleet mitään mahdottomia: piti esimerkiksi kertoa oma mielipide jostain asiasta tai kuvailla jokin diagrammi, mutta minulle iski ihan kauhea ramppikuume enkä saanut ensimmäisten tehtävien kohdalla sanaa suustani, vaikka normaalitilanteessa olisin höpötellyt menemään ihan estottomasti.

Lisää tietoa testiosioista löytyy täältä, kannattaa ehdottomasti lukea sivut tarkkaan läpi! :)

Arvostelu

Kokeen joka osio arvostellaan arvosanoin vähemmän kuin kolme, kolme, neljä tai viisi. Jos kaikista osioista saa vitosen tai nelosen, on opiskelupaikka kielitaidon osalta varma. Jos yhdestä tai useammasta osiosta tulee kolmonen, saattaa sillä silti päästä yliopistoon, mutta omassa yliopistossa pitää tietyn ajan jälkeen suorittaa DSH-koe ja jos sitä ei läpäise, koittaa myös lähtöpassit opinnoista. Vähemmän kuin kolmonen ihan mistä tahansa osa-alueesta tarkoittaa hylättyä koetta. Käytännössä tarpeeksi hyvien arvosanojen saavuttaminen ei mielestäni ole mikään mahdottomuus. Arvostelu on melko löysä: vaikka en vastannut pariin kysymykseen kuullunymmärtämisessä lainkaan, sain silti vitosen. Myös muista osioista tuli vitonen, paitsi puhumisesta nelonen. 

Toisaalta juttelin ennen koetta yhden brasilialaisen kanssa, joka oli tekemässä koetta kolmatta kertaa. Tyyppi puhui kyllä ihan yhtä sujuvasti ja virheettömästi kuin minäkin tuolloin, ja ihmettelin tietysti, miksi hän ei siihen asti ollut onnistunut läpäisemään testiä. Jäi kuulemma aina kirjoittamisesta kiinni, koska hän ei ollut ehtinyt kirjoittaa tarpeeksi pitkää tekstiä eikä vastannut kaikkiin tehtävänannon kysymyksiin.

Mutta kuten sanottu: käytännössä läpäiseminen on kuitenkin melko helppoa, ehkä liiankin helppoa. Aloittaessani opinnot täällä olin nimittäin ensimmäisten kuukausien ajan aika ulalla. Ymmärsin kyllä lähes kaiken, mutta en pystynyt kirjoittamaan muistiinpanoja tarpeeksi nopeasti saksaksi (tuloksena epämääräisiä saksa-suomi-raapusteluja, joista puuttui paljon olennaisia asioita, koska jäin miettimään yksittäisiä sanoja). Etnologian opinnoissa pitää myös lukea todella paljon tekstejä, joista suurin osa on tietysti saksaksi. Kukaan ei vain ollut huomannut mainita, että akateeminen saksa on ihan eri kieli kuin arkisaksa. Yliopistotekstit vilisivät sanoja ja lauserakenteita, joita en ollut koskaan ennen kuullutkaan! 

Ensimmäisen puolen vuoden aikana kuitenkin oppii paljon ja pikkuhiljaa alan olla ihan kohtuullisella tasolla akateemisenkin kielitaidon suhteen, vaikka alku onkin aina hankalaa. Ensimmäinen kotiessee ei tosiaan täyttänyt dosentin vaatimuksia ja ensimmäiset esitelmät olivat aikamoisia fiaskoja, mutta harjoittelemalla sitä oppii. Siksi suosittelen lämpimästi Saksan yliopistoista kiinnostuneille, että kirjoittavat huvikseen ja aina tilaisuuden tullen paljon mielipidetekstejä, yhteenvetoja ja tiivistelmiä artikkeleista, virallisia kirjeitä sekä asiatekstejä omista kiinnostuksenkohteistaan. Kannattaa myös lukea oman alan kirjallisuutta saksaksi jo ennen opintoja, jottei akateeminen kieli tule ihan yllätyksenä (ja saksankielistä kirjallisuutta nyt yleensäkin, jotta tottuu lukemaan, koska ainakin humanistien pitää lukea tauotta yliopistoa varten!) sekä esitelmöidä niitä mielipidekirjoituksiaan ja asiatekstejään jokaiselle, joka vaan jaksaa kuunnella. Ainakin meillä pitää nimittäin joka kurssilla pitää yksi esitelmä, eli yhteensä noin viisi tai kuusi puolen vuoden aikana. Tietysti kaikki riippuu opintolinjasta ja korkeakoulusta :)

Puuh, tulipas taas kirjoitettua! Toivottavasti tästä on jollekulle hyötyä ja kyselkää ihmeessä, jos joku juttu jäi askarruttamaan :)

8 comments:

  1. Heh, kokeilin huvikseni tuota aukkotestiä enkä osannut MITÄÄN. Oikeasti, jaksoin tehdä sen ekan testin kokonaan ja sain huimat 5 pistettä kasaan - tunnenpa itseni tyhmäksi, kun kieltä kuitenkin lukenut 10 vuotta! :D

    Pitäisi kyllä kerätä motivaatiota tuohon kielen oppimiseen, varsinkin kun olisi toi poikaystäväkin kotiopettajana... mutta kun mutta kun mutta kun, aina musta tuntuu että englannilla ja mun tankerosaksalla pärjää, enkä jaksa nähdä enempää vaivaa. :(

    ReplyDelete
    Replies
    1. Älä välitä, muistan ku väänsin tota testiä ekan kerran ja ihan persiilleen meni. Tossahan testataan just lähinnä sijamuotopäätteitä ja semmosta, niitä ei oikeestaan tarvii jos ei halua oppia kieliopillisesti täydellistä saksaa, ilmanki tulee ymmärretyks :)

      Delete
  2. Mietin vain tässä, että onko enää järkeä lähettää papereita yliopistolle, kun viimeinen päivä on juuri tuo 15.7 (pitäisi vielä käännyttää Suomen yo-todistus) :// Kun sain aika vastikään tietää etten saanutkaan opiskelupaikkaa Suomesta.. joten lähetänkö nyt vai ootanko suosiolla ensi syksyyn asti? D:

    ReplyDelete
    Replies
    1. Karu totuus on, että viikossa tuskin onnistuu käännättäminen (mulla kesti pari viikkoa) plus ne paperit pitäis lähettää uni-assistille eikä yliopistolle, ja uni-assist pyörittelee niitä aina pari viikkoa ku tarkistavat niitten aitouden ja laskevat keskiarvon jne, eli aika menetetty tapaus on tän vuoden osalta :( Onks sulla kielitodistukset yms kuitenkin jo purkissa? Koska jos ei (tai vaikka oiski), tän välivuodenhan voi käyttää hyväks työskentelemällä Saksassa ja samalla panostamalla kielitaitoon, sitä nimittäin oikeasti tarvitaan jos haluaa opiskella saksaksi, nimim. päänsärkyä akateemisista teksteistä :D

      Delete
  3. Kiitos tästä tekstistä! :) Olen nimittäin miettinyt jos koittais tuota TestDafia. Tahtoisin ehkä tehdä maisterin tutkinnon etänä jossain vaiheessa yhdessä yksityisessä korkeakoulussa ja sitä varten tarvitsee todistaa C1-tason taidot. Onko ne tehtävät saman tyylisiä kuin tuo aukkotesti? Oli nimittäin todella vaikea tietää mitä sanaa haetaan :O Pääsin kyllä siniselle alueelle, mutta ei todellakaan ollut kaikki oikein!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Varsinaisessa kokeessa ei ole mitään aukkotehtäviä, ei mitään hätää siis! Luetunymmärtämisessä pitää esimerkiksi lukea useampi lehti-ilmotus ja löytää sopiva ilmotus tehtävänannon ohjeiden mukaan tai lukea pidempi teksti ja valita oikea vastausvaihtoehto esitettyihin kysymyksiin, oikea vastaus annetaan siis rasti ruutuun -periaatteella :)

      Tällä sivulla on linkit kolmeen esimerkkitehtävään, ne antaa paremman kuvan oikean kokeen luetunymmärtämisestä: http://www.testdaf.de/teilnehmer/tn-vorbereitung_modellsatz2_LV_Details.php

      Delete
  4. Hei, haluaisin vain korjata tuota kohtaa, jossa kerrot, ettei DSH-koe käy kuin vain siinä yliopistossa, jossa olet sen suorittanut. Tämä ei tietääkseni ole totta, sillä mm. Hampurin yliopistossa DSH-koetta ei edes järjestetä, mutta todistuksena kielitaidosta kuitenkin hyväksytään DSH-kokeen taso 2. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat päässeet eri yliopistoihin, vaikka ovatkin suorittaneet DSH-kokeen toisessa yliopistossa. Ai niin ja joissakin yliopistoissa ovat kielikokeet vain määrätyn ajan voimassa. Eli jos olet suorittanut kokeesi esim. viisi vuotta sitten, saatetaan sinulta vaatia osallistumista kokeeseen uudestaan.

    Olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että noissa kokeissa menestyminen ei vaadi ihmeitä. Itselläni ei ollut alla edes koulusaksaa, vaan pelkästään au pair-vuosi, jolloin puhuin puolet vuodesta pelkkää englantia ja tosiaan DSH-3 napsahti... Olin ensimmäisenä vuotenani todella hukassa luennoilla. En edes ymmärtänyt kaikkien proffien puheita, sillä monilla oli niin paha saksin aksentti puheessaan, että se niistä muistiinpanoista... Kurkin aina naapurin paperia ja yritin kopsailla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi, kiitos korjauksista! Tutkin asiaa vähän perusteellisemmin ja näyttäisi siltä, että DSH:n hyväksyminen riippuu siitä, onko korkeakoulu HRK:n jäsen:

      http://deutschlernen-blog.de/blog/2009/02/05/wird-die-dsh-anerkannt/
      http://www.hrk.de/de/hrk_international/137_1142.php

      En myöskään tiennyt, että jotkut yliopistot saattavat vaatia kielikokeen uusimista, jos sen suorittamisesta on liian pitkä aika. TestDaFin sivuilla ainakin iloisesti tiedottavat kokeen olevan loputtoman ajan voimassa, mutta unohtavat mainita tuollaisen pikkuseikan :D

      Aksenttien kanssa mulla on kyllä edelleen ongelmia. Meillä onneksi yliopistossa jokainen puhuu hochdeutschia, mutta esimerkiksi isännöinnin kanssa onkin jo toinen juttu..

      Delete