18 Jun 2012

Jalkapalloa paossa

Olin jo onnistunut unohtamaan miten jalkapallohullua kansaa saksalaiset ovat, kunnes EM-kisat alkoivat.. Jos yleisesti ollaan sitä mieltä, että yhdysvaltalaiset liioittelee joulukoristelujen suhteen niin saksalaisilla heittää hieman yli EM-koristelujen kanssa. Ikkunoista ja parvekkeilta roikkuu Saksan lippuja, auton katoilla liehuu samaiset liput (bongasinpa yhden auton, jonka katolla liehui VIISI Saksan lippua), auton sivupeilit on kääräisty mustapunakeltaisiin kangashuppuihin, ja porukka kävelee kylillä samanväriset muovikukkakranssit kaulalla ja väriraidat poskilla (jälkimmäinen tosin vain peli-iltana). Tämä siis maassa, jossa kansallisylpeys tuntuu olevan kirosana ja liputuspäiviä ei ole olemassakaan. Urheilulla on maaginen kyky yhdistää ihmisiä isonkin maan rajojen sisäpuolella ja miksei ulkopuolellakin - jalkapallo on varmasti useimmissa maissa oikein vetävä puheenaihe. 

EM-hulina näkyy valitettavasti myös epäurheilijamaisessa mainonnassa: televisioita myydään iskulauseella 'tee niinkuin hollantilaiset - katso finaaliottelu mukavasti kotona!' ja tanskalaiset pelaa kuulemma legoilla kun saksalaiset pelaa futista. Täälläpäin muuten juhlitaan voittoa riemunkiljahduksien ja torvitöräyttelyjen lisäksi ampumalla kanuunanlaukauksia! Jotenkin en oikein pysty samaistumaan tähän jalkapallohuumaan, mutta ei se mitään. Nimittäin kun saksalaiset istuu kotona ja kulmapubeissa tapittamassa jaloa urheiluaan, minä kiertelen kylillä ihailemassa illantuloa kaikessa rauhassa. On muuten melkoinen harvinaisuus saada kävellä luontopoluilla saatika sitten kaupungilla yksinään Länsi-Euroopan runsasväkisimmässä valtiossa.






Ihanaa, kun päivät on taas pitkään valoisia. Lähdin vasta kahdeksan jälkeen liikkeelle ja kävelin siihen asti, kunnes alkoi hämärtyä, eli noin puoli kymmenen aikaan. Ensimmäisen kuvan rakennus on melko keskustassa, mutta piilossa oleva (hylätty?) kirkko, toisessa DDR-rakennustyyliä Saale-joen varrelta. Kolmannessa kuvassa pilkistää jo viimeisen kuvan torni, joka kuuluu isoon hylättyyn kompleksiin - mikä lienee kyseessä, sinne meen kyllä vielä joskus valosalla tutkimaan. Tokavikassa on pieni kyläkirkko, jota ympäröi pieni hautausmaa. Melko lyhyellä pätkällä joen rannalla tuli nähtyä josjonkinmoista tyhjillään seisovaa rakennusta, oluttehtaasta tuohon mystiseen torniin. Niistä seuraa varmasti lisää myöhemmin...

5 comments:

  1. mulla olisi tarkoituksessä tänä kesänä lähteä Saksaan viipottelemaan, mutta harmikseni taitavat nuo EM-kisat loppua ennen sitä - itsekin verraten fanaattinen urheilun seuraaja kun olen, niin olisi ollut kivaa nähdä sitä paikallista jalkapallokulttuuria, mutta toinen kerta sitten! Ja myös nuo tyhjät kadut ja rauha olisi ollut kiva kokea!

    ReplyDelete
    Replies
    1. voi että, urheilun ystäville saksa EM-kisojen aikaan olis varmaan oikea paratiisi, harmi etten ite oikein välitä urheilusta missään muodossa :D minne päin saksaa oot menossa? :)

      Delete
    2. onneksi saat nauttia hiljaisista kaduista sitten sentään!
      eh, oon tulossa sinne päin lions clubin nuorisovaihtoon, eikä vielä ole tullut mitään tietoa, arvoitusta kaikki! ollaankin kavereiden kanssa naureskeltu, että puheet saksalaisesta järjestelmällisyydestä on ihan valetta, kun aikataulut ja kaikki ihan hakusessa vielä.

      Delete
    3. < /avautuminen tuntemattomille >

      Delete
    4. hahaha joo voin vahvistaa sen, ettei saksalaiset oo läheskään niin järjestelmällisiä tai varsinkaan täsmällisiä ku aina toitotetaan ja itekki väittävät olevansa, jos niiltä kysyy millanen on stereotyypillinen saksalainen :D

      Delete