26 Apr 2012

Aupair - helpoin tie ulkomaille

Tulin tuossa edellistä postauksta edeltävän postauksen kommenttiboksissa hehkuttaakseni aupairoimista hyvänä keinona muuttaa ulkomaille. Mistään muusta keinosta mulla ei tosin olekaan kokemusta, että sen puoleen erittäin subjektiivinen väittämä, mutta listataanpa silti muutamia aupairoimisen etuja:

1) Muutto ulkomaille on vaivatonta: saa katon päänsä päälle, päivittäiset ruoka-ateriat ja ympärillä on ystävällisiä ihmisiä, jotka ovat ottaneet velvollisuudekseen auttaa sinua minkä tahansa ongelman kanssa - oli se sitten kielen oppiminen tai kunnollisen hammaslääkärin löytäminen. Ainiin ja vähän taskurahaakin tienaa samalla.

2) Työ on leppoisaa: lapset eivät oman kokemukseni mukaan ole kovin vaikeita käsitellä (poikkeuksia tietysti löytyy, ja niitä huonoja päiviä) ja kotitöitä osaa tehdä jokainen. Käytännössä mun tehtäviin kuului alakerran neljän huoneen imurointi kerran viikossa ja iltapalapöydän raivaaminen pari kertaa viikossa. Muita aupairin tehtäviäni oli yhden lapsen viihdyttäminen arkiaamupäivisin (leikkimistä, kävelylenkkejä, piirtämistä, leipomista, askartelua). Toisessa perheessä tehtäviini kuului lähes ainoastaan ruokaostosten tekeminen kerran viikossa ja lasten kouluun vienti ja koulusta haku arkipäivisin. Melkein hävetti se joutilaisuus :D

3) Edellisiin kohtiin liittyen: aupairina pystyy taatusti keskittymään kielen oppimiseen! On itsestäänselvää, että aupair osallistuu kielikursseille, joten perheen on annettava siihen myös mahdollisuus. Perheen ei ole pakko maksaa kielikoulua, mutta olen tavannut niitäkin, jotka sponssaavat opinnot. Lisäksi perheessä asuessa on mahdollisuus puhua paikallista kieltä 24/7.

nää lumihepat oli siistein juttu ikinä!

Ja tasapainon vuoksi pari ei-niin-kivaa seikkaa:

1) Aupairina asutaan töissä. Hommaa riittäisi loputtomiin asti ja huono omatunto kolkuttaa, jos ignoroi astianpesukoneen tyhjennyksen tai lattialla lojuvat ulkovaatteet. Lapset ei ymmärrä sellaista kuin 'anna aupairin olla vähän rauhassa', vaan haluavat leikkiä kellon ympäri, eikä niille aina henno sanoa 'ei'. Seurauksena voi olla työahdistusta, lääkkeeksi suosittelen aktiivista sosiaalista elämää kodin ulkopuolella.

2) Jos aupairiksi lähtee oman itsenäistymisensä jälkeen, saattaa perhe-elämä tuntua joskus turhauttavalta. Itse asuin ensimmäisen ja toisen aupairoinnin välillä 1,5 vuotta itsenäisesti Helsingissä ja kotouduttuani toiseen aupair-perheeseen piti ensin totutella siihen, että tekemisistään ja menemisistään on hyvä tiedottaa kanssa-asujilleen (vaihtoehtoisesti jopa kysyä heidän mielipidettään asiasta..).

lapsityövoima on kätevää kun aupairin tekee mieli herkkuja.

Jos aupair-homma Saksassa kiinnostaa, suosittelen valitsemaan saksankielisen perheen. Kulttuurishokki olisi ehkä pienempi suomalaisessa perheessä, mutta homma vaan on niin, ettei saksan kieltä tule yhtä aktiivisesti harjoiteltua, jos kotona on mahdollista (tai jopa suositeltavaa) puhua suomea. Huhupuheet kertovat myös, että suomalainen työmentaliteetti on vähän eri tasoa saksalaisen kanssa: saksalaisessa perheessä saattaa päästä vähemmillä kotitöillä ;)

Omat kaksi perhettäni löysin netistä (tai oikeastaan perheet löysivät minut). Ensimmäisen kanssa olin yhteyksissä pari kuukautta ennen Saksaan muuttoa, toisella kerralla kesti perheen löytämisestä Saksaan muuttoon tasan kaksi viikkoa. Perheet olivat keskenään todella erilaisia, mutta molempiin olin tosi tyytyväinen, mitään suurempia ongelmia ei koskaan ollut.

me oltiin huippu tiimi! legot taustalla tottakai.
Kuvassa siis tokan perheen hoidokki 2v, ekan perheen lapset oli jo 8- ja 10-vuotiaita. Näytän ehkä vähän nuutuneelta kuvassa, mutta se johtuu vaan siitä, että aupairina on velvollisuus datailla yömyöhään tai hillua ulkosalla puolenyön paremmalle puolelle asti. Yksi hyvä puoli lisää aupairoimisessa on se, ettei tarvitse suuremmin laittautua töihin, riitti kunhan sai olemuksensa sängystä ylös. Näitä kuvaustilanteita varten olis tietty voinu vähän ehostaa vaikka noita silmänalusia, mut samapa tuo.

5 comments:

  1. Mietin joskus itsekin, että olisin lähtenyt auppariksi, mutta koska mulla ei oo mitään kokemusta lapsista niin se idea jäi siihen. :D

    Toinen hyvä tapa päätyä ulkomaille (tosin hieman enemmän ehkä aikaa vievä) on joko a) hakea suoraan opiskelemaan tai b) opiskella ensin Suomessa ja käydä ulkomailla vaihdossa, ikään kuin kokeilemassa miltä se elo muualla maistuisi... ja sitten myöhemmin toinen kokonainen tutkinto ulkomailla! Itse noudatin nimittäin tuota b-vaihtoehtoa ja toimii, vaikkakin muuttovaiheessa olin jo sitten niinkin "vanha" kuin 23v. Eli jos suoraan lukiosta haluaa niin tää ei toimi. :D

    Kielenoppimisen kannalta toi aupparointi varmasti on tehokkain! Ite tulee puhuttua liian helposti englantia, kun on opinnot kokonaan englanniksi ja suurin osa kavereista ulkomaisia... onneksi poikaystävä "pakottaa" puhumaan sitä saksaakin. :D

    Niin ja piti vielä sanoa; aivan supersöpö toi pikkujäbä! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ah aika kultaa kyllä muistot, mutta ton pikkukaverin kanssa vietettiin mahtavia päiviä! Jos hakee perheen ite (esim. netin kautta), niin ei oo pakko todistella mitään suurempia lastenhoitokokemuksia, sisarusten tai serkkujen tms kaitseminen riittää useimmiten :)

      Vaihtovuosi ulkomailla on tietty hyvä keino, koska kaikki on enemmän tai vähemmän järjestetty. Omin avuin opiskelemaan lähteminen on taas vähän sellanen juttu, pitää varautua hoitamaan kaikki asiat ite. Tietty jos on poikaystävä tms apuna niin eiköhän ne asiat järjesty :)

      Delete
    2. Mulla ei oo ees sisaruksia tai pienempiä serkkuja niin en usko että olisin päässy auppariksi nollakokemuksella. :D Tosin veikkaan, et suurimmalla osalla kuitenkin on, joten heille toi aupparointi tosiaan on hyvä ja helppo vaihtoehto ulkomaille lähtöön!

      Niin ja poikaystävä löyty mulla vasta myöhemmin, oon tänne hakenut kouluun ja muuttanut ja hoitanut asiat ihan itekseni. :)

      Delete
  2. Aupairina olemisessa on haastavaa se, että lapsista tulee kuin sisaruksia, mutta niille ei voi olla yhtä kärttynen kun omille :--D

    Terkkuja Lontoosta ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Haha joo tiedän tunteen! ;)

      Delete